2016







Olen kiitollinen, että olen voinut tehdä töitä henkilökohtaisena avustajana, se on rikastuttanut minua ihmisenä ajattelemaan vammaisten ja sairastuneiden ihmisten jokapäiväistä selviytymisen tarinoita toivon että näillä blogeilla olisi apua lukijoille. Luonnollisesti kun on kauan tätä työtä tehnyt tulee automaattisesti vertailtua millaista on olla töissä yksityisellä työnantajalla, että yksityisyrittäjän palveluksessa, on ollut hieno kokemus näiden vuosien aikana huomata mitkä ne ovat. On tullut ihmisiä kysymään minulta niistä eroista ja minkälaisia kokemuksia minulla on ollut eri työnantajista.
 
Työskennellä yksityisellä työnantajalla vai yrittäjän palvelussa?
 
Kun työskentelee yksityisellä työnantajalla;
 

  • Vammainen/sairastunut täytyy osata lakipykäliä esim. työehtosopimusten sisältöä ym.
  • Vammaisella/sairastuneella on sama vastuu kuin yksityisyrittäjällä.
  • Ongelmatilanteet ratkaistaan työnantajan ja avustajan kesken.
  • Sairauden/vamman vuoksi voi olla todella haastavaa olla työnantaja mutta jotkut selviävät siitä ja pitävät siitä roolista.      
  • Palkka on matala. Minulla on ollut 3 vuotta 9,68€/tunti ja on edelleen sama palkka. Lukuun ottamatta Heta- liiton jäsenillä on palkkaluokat hieman korkeampia.

 
Kun työskentelee yksityisyrittäjällä
;
 

  • Osaavat lakipykälät ym.
  • Yritys kantaa työnantajan vastuun.
  • Ongelmatilanteissa vammainen/sairastunut että avustaja voivat kertoa työpaikka ongelmistaan ja keskenään ratkaista ongelmat.
  • Ei ole puhelinaikoja eikä tarvise jäädä jonottamaan.     
  • Luo turvallisuuden tunteen avustajalle, kun kaikki asiat toimivat hyvin.        
  • Palkka on huomattavasti parempi.       
  • Kouluttaa työntekijöitä säännöllisin väliajoin.
  • Avustettavat ja avustajat kokoontuvat ruokailemaan yhdessä esim. tarjotaan jouluruoan
  • Kehittää yhdessäoloa avustettavien ja avustajien hyvinvointia tarjoavat 2 kertaa vuodessa kivoja tapahtumia.

 
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että minulle oli helpompaa olla töissä yksityisellä yrittäjällä, kun yksityisellä työnantajalla. Se toi minulle turvallisuutta kaiken tavoin, tiesin heti minne palautan tuntiraportit, ongelmatilanteissa ratkaistiin kaikkien eduksi, kysymyksiin sain nopeasti vastauksia. Ei tarvinnut huolehtia puhelinajoista.

 
Toivotan hyvää kevättä kaikille tasapuolisesti 


Kuka Leena on?

Leena on 51-vuotias, henkilökohtainen avustaja ja neljän lapsen äiti.
Hän on ammatiltaan ruokataloudenhoitaja ja kotityöpalvelutyntekjiä.
Työkokemusta hänellä on keittiötyöstä, siivouksesta ja myyjän työstä.
Viimeiset 13 vuotta hän on ollut henkilökohtainen avustaja.

Uusimmat jutut

Lue koko artikkeli »








Eroja Suomen ja Ruotsin henkilökohtaisessa avustamisessa minun kokemusten mukaan
 
Olen työskennellyt 13 vuotta henkilökohtaisena avustajana Suomessa sekä Ruotsissa.
Yksi merkittävän suuri ero mihin törmätään nykypäivänä Suomessa sekä Ruotsissa on että Ruotsissa myönnetään suurempia tuntimääriä henkilökohtaisessa avustamisessa kuin Suomessa.

Esim. Olin Suomessa töissä eräällä asiakkaalla jolla oli 160h/kk:a. (suuri tuntimäärä Suomessa) ja Ruotsissa olen ollut töissä asiakkaille joilla on ollut yli 700 h/kk:a (tuntimäärä on jopa Ruotsissa suuri).

Silloin kun Ruotsissa on tuntimäärät suuret ja kyseessä on avustaminen niin se antaa täysin erilaiset mahdollisuudet henkilökohtaista apua tarvitsevalle. Ruotsissa voidaan mahdollisesti myös myöntää ns. kaksinkertainen henkilöstö, joka tarkoittaa että sinulla voi olla kaksi avustajaa auttamassa samanaikaisesti. Oikeuden kahdesta avustajasta samaan aikaan riippuu avuntarpeesta. Voi olla sairaus joka vaati että on kaksi avustaja samaan aikaan.
 

Tässä on lista asioista jotka eroavat toisistaan suomessa sekä ruotsissa:
 
Suomessa;

  • Oikeus henkilökohtaiseen avustamiseen ei ole ikärajaa, iäkkäämpi vammainen/sairastunut voi saada henkilökohtaista apua riippuen sairaudesta tai vammasta
  • Vammainen/sairastunut täytyy osata kommunikoida ja kertoa miten hän haluaa henkilökohtaisen avun järjestämisen
  • Myönnetään vähemmän tunteja avustamiseen kuin Ruotsissa.
  • Ei ole mahdollista saada yöksi henkilökohtaista apua On huomattavasti vaikeampaa saada henkilökohtaista apua yöksi.

 
Ruotsissa;

  • Oikeus henkilökohtaisen avustamisen ikäraja on alle 65 vuotta.
  • Vaikeasti vammaisella on oikeus saada henkilökohtaista apua vaikka ei osaisi kommunikoida
  • Myönnetyssä päätöksessä on useita tunteja
  • Mahdollista saada yöksi henkilökohtaista apua

 
Olen sitä mieltä, että vieläkin tänä päivänä henkilökohtainen avustaminen näyttää paremmalta Ruotsissa kuin suomessa, vaikka on edetty jonkin verran siitä ensimmäisestä työpäivästäni henkilökohtaisena avustajana. Lyhyesti kerrottuna Ruotsin paras puoli on isommat tuntimäärät ja Suomen on että avustamisen saaminen on ikärajaton.


Kuka Leena on?

Leena on 51-vuotias, henkilökohtainen avustaja ja neljän lapsen äiti.
Hän on ammatiltaan ruokataloudenhoitaja ja kotityöpalvelutyntekjiä.
Työkokemusta hänellä on keittiötyöstä, siivouksesta ja myyjän työstä.
Viimeiset 13 vuotta hän on ollut henkilökohtainen avustaja.

Uusimmat jutut

Lue koko artikkeli »









Avustajan työtehtävien määrittely

Joskus voi olla vaikea määritellä mitkä työtehtävät kuuluvat henkilökohtaisen avustajan työhön. Henkilökohtaisen avustajan tarkoitus on auttaa asiakasta niissä päivittäisissä toimissa jota hän ei itse enää kykene suorittamaan. On aina tärkeätä muistaa, että vammaista kannattaa kannustaa tekemään ”jotain” kykyjensä mukaan. Terveydentilasta riippuen tämä voi monesti olla hieman vaikeata. Avustajan on hyvä tietää, että jos hän tekee vammaisen puolestaan kaikki työt, niin siinä voi helposti tehdä haittaa vammaiselle ja hän voi helposti luovuttaa tai turhautua eikä haluaa edes yrittää tehdä asioita, joita hän kykenee tekemään.

 
Tärkein on, että työt tehdään avustettavan kanssa yhdessä.
 
Henkilökohtaisen avustajan työtä tehdään esim. asiakkaan kotona, kodin ulkopuolella, harrastuksissa, työpaikalla tai kouluissa.
 
Henkilökohtaisen avustajan työ ei ole hoivaamista tai hoitamista.
 
Henkilökohtaisen avustajan työtehtäviin voi sisältyä:

  • Siivousta
  • Asiointia
  • Ruoanlaittoa
  • Avustaminen peseytymisessä
  • Pukeutumisessa
  • Wc-käynneissä
  • Kommunikoinnissa.
  • ym

 
Jos asiakas esim. osallistuu tapahtumiin tai harrastuksiin hän voi ottaa avustajan mukaan.
 
Vammainen tai sairastunut määrittelee itse työtehtävät, kykyjensä mukaan.
 
Ulkoileminen asiakkaan kanssa

 
Asiakkaan kanssa ulkoillessaan pitää aina muistaa, että kiirettä ei kannata pitää. Nyt kun kevät on parhaimmillaan niin kannattaa olla mahdollisimman paljon ulkona, jos vain asiakas tahtoo ja terveydentila suo sen. Ketään ei tietenkään voi pakottaa ulos mutta ainahan sitä voi ehdottaa. Jotta saa työsuhteen toimimaan niin tärkein on, että kemiat toimivat hyvin yhteen ja kunnioitusta molemmin puolin.
 
Tähän lopuksi kerron, että vammaisella tai sairastuneella on aina itsemääräämisoikeus ja sen pitää avustajan kunnioittaa.

 


Kuka Leena on?

Leena on 51-vuotias, henkilökohtainen avustaja ja neljän lapsen äiti.
Hän on ammatiltaan ruokataloudenhoitaja ja kotityöpalvelutyöntekjiä.
Työkokemusta hänellä on keittiötyöstä, siivouksesta ja myyjän työstä.
Viimeiset 13 vuotta hän on ollut henkilökohtainen avustaja.

Lue koko artikkeli »



Paniikki uusien olosuhteiden vuoksi

Minun kolmentoista vuoden aikana, henkilökohtaisena avustajana on useassa tapauksessa käynyt niin että vammaisen tai sairastuneen omaiset ei oikein tiedä miten käsitellä uusia olosuhteita ja useassa tapauksessa jopa joutuvat paniikkiin muutoksien vuoksi. Kysymyksiä on useasti monta, ja oppimista paljon. Useasti yksi suurimmista peloista on, että sairastunut/vammautunut- henkilö joutuu laitoshoitoon.

Esimerkki tapaus jossa minun kokemuksesta omaisella voi tulla kauhea paniikki:

 
Kun puoliso on sairastunut tai vammautunut eikä enää pärjää yksin kodinomaisista tehtävistään, tässä tapauksessa omaisen pelko, että puoliso ei saa tarpeeksi apua ja joutuu laitoshoitoon voi kasvaa niin suureksi, että omainen jopa sanoo irti työnsä, laitoshoidon estämistä varten.
 

Oletko sinä joskus kokenut tämän näköistä tapausta?


Näin ei onneksi tarvitse olla:

Apua on (melkein) aina saatavana ja työtä ei onneksi useimmassa tapauksessa tarvitse sanoa irti.

Mutta yksi asia on tietysti pakko muistaa, että apua on saatavana mutta monesti läheiset tai vammainen/sairastunut, joutuu tekemään paljon töitä ennen kuin avun saaminen toteutuu.

Tässä on lista mistä on hyvä alkaa hakemaan apua ja neuvoja:

 

  • Sairaalan sosiaalityöntekijät
  • Vammaispalvelun ja henkilökohtaista apua tarjoavat yritykset
  • Netistä (www.thl.fi, www.vammaisforuumi.fi ja tietysti www.google.fi)
  • Kunnan vanhus- ja vammaispalvelut

Onhan se aivan ihana sairastuneelle tai vammaiselle että hän saa asua omassa kodissaan omaan perheen kanssa.

Oikein hyvää kevään jatkoa kaikille lukijoille!


Kuka Leena on?

Leena on 51-vuotias, henkilökohtainen avustaja ja neljän lapsen äiti.
Hän on ammatiltaan ruokataloudenhoitaja ja kotityöpalvelutyöntekjiä.
Työkokemusta hänellä on keittiötyöstä, siivouksesta ja myyjän työstä.
Viimeiset 13 vuotta hän on ollut henkilökohtainen avustaja.

Lue koko artikkeli »

Tarvitsetko Henkilökohtaisen Avustajan?

Lue koko artikkeli »

Tarvitsetko Henkilökohtaisen Avustajan?

Lue koko artikkeli »

Tarvitsetko Henkilökohtaisen Avustajan?

Lue koko artikkeli »

Travitsetko Henkilökohtaisen Avustajan?

Lue koko artikkeli »



 
Usein on tärkeätä heille, jotka ovat loukkaantunut tai vammautunut että he saisivat puhua ja kertoa tuskallisista asioista, koska se helpottaa. On myös tärkeätä että ihmiset ympärillään ovat olemassa ja näyttävät että he välittävät ja ovat läsnä ja kuuntelevat.

Joskus myös kaverina voi olla vaikeata kohdata omat pelkonsa, kun ei oikein tiedä miten pitäisi käsitellä tilannetta. 
Kaverina sinä voisit vaikka kysyä: "En tiedä mitä tai miten puhuisin sinun kanssaan tai haluatko lainkaan puhua minun kanssa näistä vaikeista asioista?"
Muutama tärkeä sana olisi kiva kuulla: "Minä todella välitän sinusta ja olen täällä, jos tarvitset minua".
 
Voisit myös auttaa käytännön asioissakin esim. ruoanlaitossa, siivouksessa, auton renkaan vaihdossa tai kuljettaa lapsia kouluun/päiväkotiin tai leipoa vaikka sokerikakku!
 
On sellaisia päiviä että ei jaksa ottaa vastaan apua mutta älä kuitenkaan jätä meitä, jospa huominen olisi parempi. 

Tässä tilanteessa ystävät punnitaan, saa tietää ketkä ovat ne "aidot ystävät". Esimerkiksi ihmiset eivät halua kohdata, piiloutuvat kaupassa hyllyjen taakse, vaihtavat kadun toiselle puolelle kun tulemme vastaan. Heidän pelkonsa kohdata vaikeita asioita, voi johtua siitä että niitä on vaikea käsitellä. 




Muuta lukemista:
Minun elämäni ALS omaishoitajana: Epätitoisuudesta diagnoosiin
Minun elämäni ALS omaishoitajana
5 Asiaa ALS-Taudista

Råd till er vänner!


Det är ofta viktigt för de drabbade att få prata och berätta om det smärtsamma, då det lättar. Det är viktigt att människor i omgivningen finns där och tydligt visar att man bryr sig, att man är närvarande och lyssnar.

Ibland kan det vara svårt som vän att gå emot sin egen rädsla. Man vet inte riktigt hur man skall hantera situationen. 
Som vän kan du t.ex. fråga : ”Jag vet inte hur jag skall prata med dig om de här frågorna eller vill du överhuvudtaget prata med mig om det svåra?”
Några viktiga ord att höra kan vara: ”Jag bryr mig verkligen om dig och finns här för dig.”
 
Du kan även hjälpa till med de praktiska sakerna som t.e.x matlagning ,städning, byta däck på bilen eller skjutsa barnen osv. Baka fast en sockerkaka!
 
Alla dagar kanske vi inte bara orkar ta emot hjälpen men lämna oss inte, kanske går det bra nästa dag.
 
Det är här vänskapen sätts på prov. Man får veta vilka de äkta vännerna är. Som exempel kan det vara så att folk inte vill möta en, de gömmer sig bakom hyllorna i affären, byter trottoar när man kommer emot. Men många gånger är det väl den egna rädslan att möta något svårt som är svår att hantera.




Mer att läsa:
Mitt liv som ALS anhörig: Från ovisshet till diagnos!
Mitt liv som ALS anhörig
5 Asiaa ALS-Taudista

Kuka Birgit on?
Birgit on koulutettu lähihoitaja/lastenhoitaja, nykyään leski ja kuuden lapsen äiti, hän on työskennellyt kuntohoitajana, toimtaterapeutin avustajana, päiväkodissa sekä liikkeissä että urheilun parissa. Birgit on toiminut myös omaishoitajana/henkilökohtaisena avustajana ALS sairastavalle miehelleensä.

Vem är Birgit?
Birgit är utbildad undersköterska/barnskötare, idag änka och mor till sex barn. Birgit har arbetat på sjukgymnastiken, arbetsterapin, dagis och även inom handel och med idrott. Hon arbetade även som anhörigvårdare/assistent till sin ALS sjuka man.

Lue koko artikkeli »



 
EPÄTIETOISUUDESTA DIAGNOOSIIN

 
Se alkoi siitä, kun mieheni tunsi heikkoutta jalassa ja alkoi kävellä huonommin ja huonommin ja tasapainokin muuttui huonommaksi ja huonommaksi, joten tilattiin lääkärille ajan. Vaikean vuoden ja useiden tutkimusten, levottomuuden ja odotusajan jälkeen saimme tiedon keväällä 2009 että hänellä on ALS. Loppuun asti toivottiin että joku päivä kaikki olisi ihan hyvin eikä olisi mitään vakavaa.
 
Kun tieto tuli niin, se oli aivan kun isku kasvoillemme, tuntui kun joku olisi vetänyt maton jalkojemme alta. Ei se näin pitänyt käydä. Hetkessä se pahin muuttui todelliseksi.
 

SHOKKI!

Useasti voi ulkoisesti kaikki näyttää hyvin seesteiseltä, mutta pinnan alla on täysi kaaos. On ihan normaalia että ei muista mitä on tapahtunut tai tullut sanottua. Voi olla hyvinkin vaikeata ottaa vastaan informaatiota. Shokista huolimatta tietoisuus oli meille jonkilainen helpotus. Nyt oli se rasittava epätietoisuus ohi.
 
Tässä vaiheessa on todella tärketätä että ihmiset, perhe, ystävät ja hoitohenkilökunta ovat tukena ja antamassa lohtua. Suhteet ystäviin ja perheeseen laitetaan kovalle koetukselle. Kuten omaisena ja sairastavan tilanteen huomioon ottaen on myös olemassa oma suru, levottomuus ja pelko käsiteltävänä. Joskus on vaikea olla läsnä ja kuuntelevainen kun itse samalla riitelee omien vaikeiden tuntemumksien kanssa.
 
En tiedä voinko antaa mitään hyviä neuvoja miten pitäisi käyttäytyä koska minä olen se henkilö joka seisoo hänen rinnallaan, me ihmiset ollaan kaikki erilaisia ja reagoidaan eri tavalla. Uskon että tärkein kuitenkin on että olet siinä ja kuuntelet. Usein on niin että ei tiedä mitä sanoa, ei ole vastauksia kaikkeen mutta joskus riittää vain kun halaat minua
 
Seuraavalla kerralla tarkoitus on kirjoittaa "Neuvoja ystäville"!




Lue Birgitin ensimmäinen blogi tästä!

FRÅN OVISSHET TILL DIAGNOS
 
Det började med att maken kände svaghet i foten och gången och balansen blev sämre och sämre så vi sökte läkare. Efter ett mycket jobbigt år med massor av undersökningar, oro och väntan så fick vi beskedet våren 2009 att han hade Als. Man hade ju hoppats in i det sista att allt skulle bli bra en dag och att det inte var allvarligt.
 
Det blev en smäll när beskedet kom, det kändes som någon drog bort mattan under fötterna. Det var väl inte så här det skulle bli. Plötsligt blev det värsta tänkbara  verklighet.
 

CHOCK!

Ofta kan man utåt sett verka helt samlad, men under ytan råder kaos. Det är vanligt att man inte minns allt som sagts och hänt. Det kan bli svårt att ta emot information. Att få beskedet var för oss trots chocken en slags lättnad. Nu var den påfrestande ovissheten över.
 
I detta skedet är det viktigt att ha människor, familj och vänner, men också vårdpersonal runt sig som stöd och tröst. Relationer till vänner och familjen utsätts för hårda prov. Som anhörig har man förutom den drabbades tillstånd, även sin egen sorg, oro och rädsla att hantera. I bland är det svårt att finnas till hands och vara lyhörd samtidigt som man själv brottas med sina egna svåra känslor
 
Jag vet inte om jag kan ge några bra råd om hur man skall vara när man är den som står bredvid. Alla vi människor är så olika och reagerar på olika sätt.
Tror att det viktigaste är att bara finnas där och lyssna.
Man vet oftast inte vad man skall säga, man har inte alla svar, men ibland räcker det med att bara hålla om.


Nästa gång tänkte jag skriva om några råd till vänner!


Läs Birgits första blog här!

Kuka Birgit on?
Birgit on koulutettu lähihoitaja/lastenhoitaja, nykyään leski ja kuuden lapsen äiti, hän on työskennellyt kuntohoitajana, toimtaterapeutin avustajana, päiväkodissa sekä liikkeissä että urheilun parissa. Birgit on toiminut myös omaishoitajana/henkilökohtaisena avustajana ALS sairastavalle miehelleensä.

Vem är Birgit?
Birgit är utbildad undersköterska/barnskötare, idag änka och mor till sex barn. Birgit har arbetat på sjukgymnastiken, arbetsterapin, dagis och även inom handel och med idrott. Hon arbetade även som anhörigvårdare/assistent till sin ALS sjuka man.

Lue koko artikkeli »

Tarvitsetko Henkilökohtaisen Avustajan?

Lue koko artikkeli »

Hei kaikille!

 

Kiva kun käytte kurkistamassa minun omaishoitaja blogia!
 
Tässä blogissa haluan jakaa kokemuksiani, antaa vihjeitä, neuvoja ja olla tukihenkilö muille ihmisille jotka käyvät läpi saman minkä minä olen käynyt.
Sinä ehkä kiinnostuit ja mietit  kuka minä olen ja mistä on tarkoitus kirjoittaa?

Nimeni on Birgit, olen 52- vuotias ja äiti kuudelle ihanalle lapselle ja emäntä meidän koiralle, Akulle. 
Minun suurin vapaa-ajan innostus lapsien lisäksi on ollut kaikenlainen liikunta ja leivonta. Työkokemukset kodin ulkopuolella on ollut hoitoalalla, ryhmäkodissa asuvien kehitysvammaisten parissa, päiväkodissa, toimintaterapeutin avustaja ja kuntohoitaja. Olen myös jonki verran työskennellyt kauppa- alalla ja urheilun parissa.
 
Mutta nyt tärkeämpään asioihin! Selkäreppuni on varmasti täynnä kokemuksia omaishoitajana olemisesta. Äitini sairasti leukemiaa ja nukkui pois kun olin 17- vuotias . Isäni asui luonamme ja istui pyörätuolissa ja sairasti parkinsonin tautia. Menetin myös lapseni 10 kuukauden ikäisenä, hänellä oli aivokasvain. Olen myös huolehtinut appivanhemmista joilla oli useita eri sairauksia.
 
Ens blogissa menen siihen mistä oli tarkoitus kirjoittaa,  ALS- OMAISHOITAJAN ELÄMÄSTÄ.

Hej alla!

Trevligt att ni tittar in på min anhörigblogg!

I denna blogg vill jag dela med av mina erfarenheter, ge tips och råd och även stötta andra som går igenom samma saker i livet.
Du kanske blev nyfiken på vem jag är och vad jag tänkte skriva om?
  
Jo, jag heter Birgit, 52-årig mor till sex helt underbara barn och matte till våran hund Aku. 
Mina största fritidsintressen utöver barnen har varit träning och bakning.
Mina arbetslivserfarenhet utanför hemmet har jag fått av att jobba inom vården på boende för utvecklingsstörda, dagis, arbetsterapin och sjukgymnastiken. Har även jobbat en del inom handeln och med idrott.
 
Men nu till det viktigaste! Jag har nog ryggsäcken full av erfarenheter om anhörigvård. Min mor gick bort i leukemi när jag var 17 år. Min far bodde med våran familj och var rullstolsbunden med parkinsonssjukdom.
Har även mist ett eget barn i hjärntumör, 10 månader gammalt.
Tagit även hand om mina svärföräldrar till en stor del där det fanns även massa sjukdomar.
 
Detta var en kort presentation i nästa blogg kan ni läsa om det som jag tänkt skriva om, Mitt liv som ALS anhörig.

Kuka Birgit on?
Birgit on koulutettu lähihoitaja/lastenhoitaja, nykyään leski ja kuuden lapsen äiti, hän on työskennellyt kuntohoitajana, toimtaterapeutin avustajana, päiväkodissa sekä liikkeissä että urheilun parissa. Birgit on toiminut myös omaishoitajana/henkilökohtaisena avustajana ALS sairastavalle miehelleensä.

Vem är Birgit?
Birgit är utbildad undersköterska/barnskötare, idag änka och mor till sex barn. Birgit har arbetat på sjukgymnastiken, arbetsterapin, dagis och även inom handel och med idrott. Hon arbetade även som anhörigvårdare/assistent till sin ALS sjuka man.
 
 
Lue koko artikkeli »