2015 > 11
Autismi kirjon oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä. Suomessa autismin kirjoon kuuluu noin 54 000 ihmistä, joista autistisia on noin 11 000.
1. Autismi
Autismi on tavallisesti synnynnäinen tai varhaisessa lapsuudessa puhkeava oireyhtymä. Ominaista ovat vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet lapsen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyissä. Lapsuusiän autismi eli Kannerin oireyhtymä on seurausta keskushermoston neurobiologisesta kehityshäiriöstä, joka on pysyvä ominaisuus ja kolme kertaa yleisempi pojilla kuin tytöillä. Kuntoutusmenetelmien sekä henkilökohtaisen avustajan avulla lapsen hoito ja vanhempien arki voivat helpottua.
Lue Autismia käsittelevä artikkeli täältä.
2. Aspergerin oireyhtymä
Aspergerin oireyhtymä on vaihtelevia toiminnan esteitä aiheuttava neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja eriasteisesti poikkeavaa Asperger-henkilöllä. Oireyhtymä on saanut nimensä itävaltalaisen lastenlääkärin ja erityispedagogiikan uranuurtajan Hans Aspergerin mukaan.
AS-henkilöt voivat ymmärtää asioiden merkityksiä ja mieltää ympäristöään eri tavalla. Ominaista ovat myös vaikeukset toisten ihmisten tunnetilojen ymmärtämisessä ja siihen johtuvat kommunikaatio-ongelmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä erilaiset kaavamaiset käyttäytymistavat.
Usein Asperger potilas jatkaa yksityiskohtaista, monotonista tai nopeaa puhetta eikä huomaa jos toinen ei kuuntele tai haluaisi keskustella jostain toisesta aiheesta. Ystävyyssuhteet ja seurustelusuhteet ovat vaikeita Asperger-henkilölle erilaisten sosiaalisen sekä empaattisen käyttäytymisen poikkeavuuksien takia. Monet oireyhtymästä kärsivät ovat yliherkkiä äänille ja kosketukselle ja voimakkaat tunnetilat voi johtaa äkillisiin maltinmenetyksiin.
Aspergerin oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa mutta erilaiset psyykenlääkkeet saattavat olla hyödyllisiä kun AS-henkilö kärsii ahdistuneisuudesta, masentuneisuudesta tai impulsiivisuudesta. Myös itsehoidosta voi olla paljon hyötyä sekä erilaisiin vertausryhmiin osallistumisesta.
3. Rettin oireyhtymä
Rettin oireyhtymä aiheuttaa vaikeaa monivammaisuutta. Tämä erittäin harvinainen neurologinen sairaus ilmenee pelkästään tytöillä ja naisilla. Rettin oireyhtymä on yksi tyttöjen yleisimmistä kehitysvammaisuutta aiheuttavista oireyhtymistä, joka on vain harvoin perinnöllinen. Motorinen kehitys hidastuu noin puolivuotiaasta alkaen. Vauvaiän kehitys näyttää jokseenkin normaalilta mutta taantuminen alkaa 6-36 kuukauden iästä alkaen.
Yleensä nopean taantumisen myötä opitut puhetaidot häviävät ja käsien käyttötaidoissa tapahtuu merkittävä heikkeneminen tai jopa taitojen katoaminen. Seuraavaksi tapahtuu hitaampi taantuminen, jolloin voivat motoriset taidot heikentyä, pysyä ennallaan tai saattavat jopa hieman parantua motoriikan osalta. Muita oireita ovat autistiset piirteet sekä pään kasvun hidastuminen. Osalla henkilöistä voi olla myös myöhempi taantumavaihe, jossa liikuntakyky häviää.
Monille tulee noin 4-vuotiaana epilepsia ja yleensä Rett-henkilöt ovat puhekyvyttömiä tai käyttävät vain joitain puheilmauksia. Oireyhtymää ilmenee myös erilaisissa poikkeavissa muodoissa. Oireyhtymä on vakava ja parantumaton sairaus mutta vaihtoehtoisia hoitoja kuitenkin löytyy kuten kuntoutus sekä itsehoito.
4. Disintegratiivinen kehityshäiriö
Kehityshäiriölle on ominaista, että lapsen kehitys vaikuttaa normaalilta noin 3-4-vuotiaaksi, jonka jälkeen tapahtuu taantuminen, josta aiheutuu muutaman kuukauden sisällä kokonaisvaltaisen tilan heikentyminen. Tyypillisiä seurauksia ovat sosiaalisten taitojen puutokset, motoristen taitojen heikkeneminen, virtsarakon ja suolen hallinnan menetys, kielellisen ilmaisun ja vastaanottamisen katoaminen sekä ylivilkkaus ja levottomuus. Taantumiskausi kestää noin vuoden, jonka jälkeen tilanne vakiintuu autismia muistuttavaan tilaan.
Autismin kirjoon kuuluvasta oireyhtymästä kärsivälle henkilökohtainen avustaja voi olla suuri apu arjen sujumisessa.
Elämäsi Adato järjestää henkilökohtaista apua. Ota yhteyttä tai käy lukemassa lisää henkilökohtaisesta avusta sivuiltamme.
Voit lukea lisää autismin kirjosta näiltä sivuilta:
Terveyskirjasto
Autismisäätiö
Kehitysvammahuollon Tietopankki
Elämäsi Adato löytyy myös Facebookista ja Twitteristä!
Joulu lähestyy hurjaa tahtia ja fiilistelyt on jo aloitettu sisustamalla joulu verhoja ja erilaisilla joulu/tunnelma valoilla.
Toivottavasti pääsen käymään Joulubasaareissa tai myyjäisissä.
Lue mitä muuta olen tehnyt:
Sallanpäiväkirja 02/11
Sallanpäiväkirja 18/9
Sallanpäiväkirja 03/9
Jakakaa ja seuratkaa minun reissuani!
Autismi on tavallisesti synnynnäinen tai varhaisessa lapsuudessa puhkeava oireyhtymä. Ominaista ovat vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet lapsen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyissä kuten puhumattomuus, kuuloon perustuvien aistimusten hahmottamisen vaikeudet ja kaavamainen käyttäytyminen.
1. Neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö
Autismin kirjoon kuuluva Kannerin oireyhtymä eli lapsuusiän autismi on seurausta keskushermoston neurobiologisesta kehityshäiriöstä. Autismin syyt ovat suurelta osin tuntemattomat. Kehityshäiriö on pysyvä ominaisuus ja noin kolme kertaa yleisempi pojilla kuin tytöillä. Useiden eri perintötekijöiden arvellaan lisäävän alttiutta autismin kehittymiseen. Yli 40-vuotiaiden isien lapsilla autismi on keskimäärin yleisempää. Myös erilaisilla äidin raskauden aikaisilla infektioilla ja ympäristössä olleilla myrkyillä epäillään olevan vaikutusta autismin syntyyn.
2. Diagnosointi
Autismi ilmenee useasti ennen kun lapsi on kolme vuotta vanha, vanhemmat voivat huomata autismiin liittyviä ongelmia lapsen kehittymisessään jo vauvaiästä alkaen. Autistivauvat saattavat olla ylireagoivia ja itkeä alituisesti tai alireagoivia ja äärimmäisen passiivisia käytökseltään. Epäillessä lapsessaan autistisia häiriöitä on vanhempien tärkeää kääntyä lähiviikkojen aikana lääkäriin tai lastenpsykiatrin puoleen. Ongelmien taustalla ei välttämättä aina ole autismi, voi myös olla kyseessä jokin hoidettavissa oleva neurologinen sairaus. Varhainen hoitoon hakeutuminen luo parhaat edellytykset lapsen pidemmän aikavälin hoidolle sekä kuntoutukselle.
3. Oireet
Autistisella lapsella sekä aikuisella on vaikeuksia ymmärtää ja tulkita toisten ihmisten tunteita ja ajatuksia suoraan heidän eleistään ja ilmeistään. Tämän vuoksi autismista kärsivä voi vältellä katsekontaktia ja hänen omassa elekielessään ilmenee selviä puutteita. Autistinen henkilö saattaa olla reagoimatta tai vastaamatta ikään kuin ei kuulisi toista henkilöä. Hän ei myöskään pysty normaaliin tapaan jakamaan iloa tai ilmaisemaan kiinnostusta erilaisiin asioihin muiden lasten tavoin. Autistisen lapsen puheen kehitys on hidastunut tai hän ei opi lainkaan puhumaan. Usein autistinen lapsi kiintyy tuttuihin ja turvallisiin rituaaleihin tai rutiineihin, jotka auttavat lieventämään lapsen stressiä. Monesti autistinen lapsi on myös herkkä valoille, kosketukselle ja äänille, mutta ei näytä kuitenkaan usein tuntevan näistä kipua.
4. Käytöshäiriöitä ja erityislahjakkuutta
Autismin oirekuva ja oireiden voimakkuus vaihtelevat suuresti eri lapsilla. Monella autistisella lapsella esiintyy hyperaktiivisuutta, impulsiivisuutta tai käytöshäiriöitä. Iän myötä monien lasten käytösongelmat vähenevät ja he kykenevät luomaan toimivia suhteita toisiin ihmisiin. Monet etenkin lievemmästä autismista kärsivät lapset kykenevät kuntoutusmenetelmien kehittyessä elämään aikuisena itsenäistä elämää. Monet, ei kuitenkaan läheskään kaikki, autistiset lapset kärsivät myös eriasteisesta älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Heidän kognitiiviset eli tiedolliset taitonsa voivat kuitenkin suurestikin vaihdella, jotkut saattavat oppia lukemaan hyvin ja jotkut ovat jopa keskimääräistä selvästi älykkäämpiä. Jotkut autistiset lapset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita joillain alueilla, kuten matematiikassa, musiikissa tai kuvataiteissa ja heillä on usein hyvä visuaalinen muisti. Lapsella voi olla myös vahva mielenkiinto yksityiskohtiin kuten lelujen osiin eikä niinkään niiden käyttötarkoitukseen.
5. Autistisen lapsen hoito
Autismiin ei ole olemassa lääkettä mutta vaikeastikin autistiset lapset voivat hyötyä suuresti erilaisista erikoistuneista käyttäytymis- ja puheterapioista, joiden avulla lapsen viestintäkyvyt ja sosiaaliset taidot voivat kehittyä. Lapsen autistinen häiriö on luonnollisesti henkisesti vaikea asia vanhemmille. Lapsen hoito kotona voi olla ylivoimainen tehtävä, jolloin laitoshoito saattaa olla sekä lapsen että vanhempien kannalta paras ratkaisu. Kuntoutusmenetelmien parantumisen myötä yhä useammin lasten kuntoutus onnistuu kuitenkin parhaiten kotona. Vanhempia autistisen lapsen hoidossa voi auttaa myös henkilökohtainen avustaja.
Lue myös 5-Faktaa MS-Taudista tästä!
Löydät lisää tietoa autismista näiltä sivuilta:
Terveyskirjasto
Autismi- ja Aspergerliitto
Autismisäätiö
Kehitysvammahuollon Tietopankki
Tästä voi jakaa tai seurata:
Velipoika Antti ja sisko Saana istuivat iltaa kanssani, oli oikein kivaa kuunnella sisarusten juttelua.
Joulua kohti mennään ja kohtahan minäkin taas vanhenen vuodella!
Käykää lukemassa mitä muuta olen tehnyt:
Sallan päiväkirja 18/9
Sallan päiväkirja 30/7
Sallan päiväkirja 20/7
Jakakaa ja seuratkaa minun reissuani!
Henkilökohtainen apu blogi
- Henkilökohtaisen Avustajan Kertomuksia: Eroja työskennellä henkilökohtaisena avustajana yksityisell…
- Henkilökohtaisen Avustajan Kertomuksia: Eroja Suomen ja Ruotsin henkilökohtaisessa avussa
- Henkilökohtaisen Avustajan Kertomuksia: Avustajan työtehtävien määrittely
- Henkilökohtaisen Avustajan Kertomuksia: Paniikki uusien olosuhteiden vuoksi
- 5 Asiaa Parkinsonin Taudista
- 5 asiaa Sallan taudista
- 5 Asiaa Fragile-X-Oireyhtymästä
- 5 asiaa Downin oireyhtymästä
- Minun elämäni ALS omaishoitajana: Neuvoja ystäville!
- Minun elämäni ALS omaishoitajana: Epätietoisuudesta diagnoosiin